Rahankäyttö

Sukupolvien välillä on eroa rahankäyttötottumuksissa

Suomessa rahankäyttötottumukset ja malli taloudenpitoon on perinteisesti opittu jo kotona arkisissa kulutustilanteissa. Kodin arvot ja perinteet antavat usein pohjan myös myöhemmille kulutustottumuksille ja ohjaavat rahankäyttöä. Moni meistä on oppinut ensimmäiset rahankäytön perusteensa viikkorahan muodossa. Siinä missä toinen kulutti rahansa nallekarkkeihin, oli toiselle tärkeämpää laittaa kolikot säästöpossuun. Eri sukupolville raha on edustanut erilaisia asioita ja arvoja. Kodin arvot ovat olleet myös heijastumia suomalaisen yhteiskunnan eri vaiheista. Tästä näkökulmasta sota-ajan sukupolvien, suurten ikäluokkien ja nykynuorten rahankäyttö eroaakin huomattavasti toisistaan. Eri sukupolville on rahalla ollut, ja on edelleen, eri merkitys. Rahankäyttötottumuksista on siten hyvä puhua yli sukupolvien, sillä erilaisia hyväksi havaittuja taloudellisen ajattelun malleja on opetettava myös jatkossa tuleville sukupolville.

Suomen itsenäisyyden alkuvuosina raha riitti vain kaikista välttämättömimpään, jos siihenkään. Tärkeintä oli turvata jonkinlainen peruselämäntaso, eikä silloin otettu heti mitään pikaluottoja. Maaseutu oli vahvemmin asutettua ja ihmiset elivät enemmän omavaraistaloudessa. Vasta kaupungistumisen myötä suomalaisten rahankäyttötottumukset ovat muuttuneet. Onhan selvää, että kaupunkielämä tarjosi täysin uudenlaisia houkutuksia ja mahdollisuuksia rahankäytölle. Omavaraistaloudesta pois siirtyminen merkitsi myös kulutustottumusten muutosta ja sitä kautta muutoksia myös rahankäyttötottumuksiin. Kaupungistumisen myötä perheiden koot pienentyivät, siirryttiin ostamaan valmistuotteita ja rahankäyttö muuttui enemmän yksilökeskeisemmäksi. Kaupunkiasumisen myötä siirryttiin myös ansiotöihin esimerkiksi tehtaisiin. Muutoksen myötä myös naiset siirtyivät kotoa työelämään, mikä loi pohjaa uudelle kuluttajaryhmälle.

Suuret ikäluokat tuntevat niukkuuden

Niukkuudessa eläminen on ollut vahvasti osa suurien ikäluokkien lapsuutta, mikä on opettanut säästäväisyyteen ja enemmän harkittuihin liikkeisiin rahankäytössä. Rahankäyttötottumuksiin ovat vaikuttaneet myös pidemmät työurat ja sen myötä vakaampi talous. Asumiseen liittyvät lainat on usein maksettu pois eläkeikään siirryttäessä, jolloin rahaa on jäänyt myös muuhun käyttöön. Tänä päivänä väestörakenteessa näkyykin suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeensaajien joukkoon. Vaikka moni kansaneläkettä saava eläkeläinen painiskelee pienten tulojen kanssa, nauttivat suuret ikäluokat ansaitsemaansa työeläkettä ja ovat varsin kulutuskykyisiä. Vaikka rahaa käytetään esimerkiksi kulttuuriin ja ulkomaanmatkoihin, on sukan varteen laitettu säästöön myös kuuluisan ”pahan päivän” varalle.

Tämän päivän rahankäyttötottumuksiin vaikuttavat trendit ja mielikuvat, jotka ohjaavat vahvasti kulutustottumuksia ja ostopäätöksiä. Rahankäytössä on mukana yhä useammin halu kuin tarve. Esimerkiksi tavaroita ja vaatteita ostetaan yhä enemmän tunnepohjaisesti. Erityisesti nuorten maailmassa kavereiden rahankäyttötottumuksilla on suuri vaikutus nuoreen, mikä voi usein johtaa rahan riittämisen paineisiin. Yhä useampi nuori on saanut raha-asiansa perusteellisesti solmuun holtittoman rahankäytön myötä. Viime vuosina on uutisoitu maksuhäiriömerkintöjen lisääntyneen runsaasti nuorten ikäluokkien parissa, mikä voi pahimmillaan vaikuttaa talouteen pitkälle aikuisikään saakka. Toisaalta esimerkiksi nuoret naiset ovat kunnostautuneet rahankäyttäjinä seuraten kulutustaan, mutta sortuvat silti välillä heräteostoksiin tehden nopeita ostopäätöksiä ja ottaen jopa pikalainoja heti sen mieleen putkahtaessa. Kokonaisuudessaan nuorten rahankäyttötottumuksiin tulisi vaikuttaa yhä vahvemmin niin kotona kuin kouluissa, jotta omat menot osattaisiin suhteuttaa saatuun tai tienattuun rahamäärään nähden. Viimeistään nuoren itsenäistyessä ja muuttaessa asumaan omilleen, tulee aika opetella oman talouden hallintaa.

Arvot ohjaavat rahankäyttöä

Kun siis puhutaan eri sukupolvien rahankäyttötottumuksista, on pohjalla aina yksilöiden ja yhteisöjen muodostama arvomaailma. Arvot ohjaavat ihmisten päämääriä ja käsitystä hyvästä elämästä. Nämä käsitykset ovat vaihdelleet eri vuosikymmeninä ja muotoutuneet ajan virrassa. Vaikka tänä päivänä eletään vielä vahvasti kulutuskeskeistä elämää, on suomalaisessa yhteiskunnassa nähtävissä jo esimerkiksi eettisemmän ja kestävämmän kulutuksen ihanteita. Ihmisen ja talouden rinnalle on vahvasti nousemassa myös tietoisuus ympäristön hyvinvoinnista. Nämä arvot saattavat antaa jo vihjeitä siitä, millaiset arvot ohjaavat tulevien sukupolvien rahankäyttöä. Tärkeintä on kuitenkin muistaa, että muutokset tapahtuvat yksilötasolla ja ensikädessä vaikutamme itse valintojemme kautta omiin kulutus- ja rahankäyttö-tottumuksiimme.